Säheltämistä

Olen hyvällä todennäköisyydellä maailman vaikein ihminen. En kestä edes itse itseäni. Muutan tänään pois täältä kalliista opiskelijakylästä yhteen kalliiseen kämppään Melbournen keskustassa. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. En tiedä onko tämä nyt hyvä vai huono juttu ja miksi koko ajan sekoitan kaikki asiat.

Kävin katsomassa neljää eri kämppää. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa hylkäsin ihan suoraan, molemmat olivat ahtaita kinkkimurjuja. Kolmas vaihtohto oli reilun puolen tunnin kävelymatka päässä yliopistosta. Vanha talo ja aika huonossa kunnossa, kylppäriin ja vessaan mentiin ulkokautta. Tyttö joka huonetta vuokrasi oli sen sijaan mukava. Hän oli lähdössä kiertämään Eurooppaa oikiksesta valmistumisensa kunniaksi. En tavannut muita talon asukkaita. Vuokra olisi ollut vain $120/vko ja olisi voinut muuttaa asuntoon WA-reissuni jälkeen ja säästää monta satasta... Niin, että en tiedä teenkö tässä taas ihan helkkarin vääriä ratkaisuja. Kämppä jonne olen nyt muuttamassa on melko uusi ja sijaitsee ihan Melbournen keskustassa. Vuokra on $200/vko, joka sisältää kaikki laskut. Kämpässä asuu (hehee) juuri oikiksesta valmistunut australialainen poika ja saksalainen pariskunta. Keittiö ja kämppä muutenkin on todella hyvässä kunnossa ja melko tilava.

Niin. Sitten kun olin eilen tehnyt tämän päätöksen muuttaa tuohon keskusta-asuntoon tulin tänne opiskelijakylään ilmoittamaan, että lähden. Samaan aikaan Corinna sitten ilmoitti vaihtavansa huonetta, eli siis olisin saanut uuden huonekaverin. Päätin kuitenkin lähteä. Nyt en tiedä olisiko sittenkin pitänyt jäädä. Kävin äsken alakerrassa printtaamassa lentolippuni ja katselin kun tyypit ottivat aurinkoa pihalla ja uima-allaskin kimalteli mukavasti. Nyt muutan myös pois yliopiston ja puiston läheisyydestä, enkä pääse enää kätevästi lenkkeilemään. Summa summarum. Pää on sekaisin, enkä tiedä mikä on hyvä ja mikä huono. Vituttaa.

Pitäisi pakata kaikki kamat nyt ja käydä vielä kaupassa ostamassa shortsit WA-reissua varten ja muuttaa sitten. Esseiden kirjoitus on jäänyt, enkä saa niitä palautettua aikataulussa, koska olen taas sössinyt kaiken. Yritin lähettää opettajalle sähköpostia ja pyytää hieman lykkäystä, mutta opettajalla on tietysti juuri nyt lomalla Kreikassa. Jepu jee.

Olen joutunut elämään koko viikon silmälasivammaisena. Hain lääkäriltä maanantaina silmätippareseptin ja lääkäri sanoi, että tökötin pitäisi vaikuttaa parissa päivässä, mutta mitään edistystä ei näy. Tuntuu, että silmät voivat vaan huonommin koko ajan. Pitäisi siis mennä uudestaan lääkäriin, mutta ei ole aikaa. En voi käyttää piilareita, enkä tiedä miten sitten snorklailen reissulla. Pitää varmaan käydä Perthissä lääkärissä.

Kaikki ei kuitenkaan ole huonosti, vaikka siltä saattaa vaikuttaa. Olimme eilen Janneken ja Franin kanssa ryyppäämässä keskustassa. Illan nimi oli "boobies out". =) Menimme ensi syömään kiinalaiseen ravintolaan ja joimme siellä omia juomiamme, joka on täällä lähes joka paikassa sallittua. Ravintoloiden ikkunoissa lukee BYO, joka tarkoittaa bring your own, eli siis omat keitot mukaan ja ruoka ravintolasta. Aiheutimme pahennusta puhumalla hävyttömiä juttuja liian kovaan ääneen ja juomalla liikaa, mutta kivaa oli. Sanoin, että jos joku kysyy, niin minä olen sitten Ruotsista. Suomalaiset tytöt eivät käyttäydy noin.

Varusteita

Hain eilen varusteita WA-reissua varten. Rinkka ja makuualusta, makuupussi mulla oli mukana omasta takaa. Yliopiston vuokraamat makuupussit olivat aivan älyttömän isoja ja muhkeita. Sellaisia, joilla voisi nukkua vaikka ulkona Lapissa joulukuussa. Jos makuupussin hukkaa tai rikkoo, saa maksaa ystävällisesti $290. Olen käsittänyt, että länsirannikolla pitäisi olla kohtuullisen lämmin. Toivottavasti pärjään oman kesämakuupussini kanssa, enkä itke siellä, että onpa kylmä ja yritä tunkea jonkun muun pussiin. (kengurun)

Jouduin myös ostamaan kasan varusteita. Eilen ostin muoviset kipot ja kupit, varvastossut, vesikengät (kävelemme reissulla vedessä) ja suojakerroin 30 aurinkorasvaa, pienempiä suojakertoimia ei sitten ollutkaan tarjolla. Vielä pitäisi hankkia shortsit, aurinkolasit ja aurinkohattu. Onneksi shortsien tai uimapukujen löytäminen täällä on helppoa. Kaupat ovat pullollaan hienoja uima- ja ranta-asuja, Australian hyviä puolia.

Huonekaverini Corinna purki toissapäivänä kaikki laatikot, jotka oli pakannut ja laittoi tavaransa takaisin hyllyihin. En kysynyt miksi, mutta ymmärsin, että hän ei olekaan muuttamassa pois täältä. Teinin äiti ei ollut varmaan samaa mieltä takuusumman menettämisestä. Täällä siis jatketaan kiukuttelevan teinin kanssa viikkohintaan 150e. Teinistä ei tarvitse erikseen maksaa mitään muutoin kuin ruokakulujen muodossa. Äitiä saa leikkiä juuri niin paljon kuin haluaa. Teini kun tuppaa lintsaamaan koulusta joka viikko. Käyn tänään katsomassa yhtä huonetta kimppakämpästä. Toivottavasti natsaa.

Silmätulehdus

Olen onnistunut hankkimaan itselleni silmätulehduksen, mikä on ikävää, koska en voi käyttää piilareita, enkä näe silmälaseilla kunnolla. Menen pian käymään lääkärillä ja hankin jotain lääkettä. Toivon, että silmätulehdus paranee pian, sillä lähden tällä viikolla Länsi-Australiaan seikkailemaan kahdeksi viikoksi, jee! Sain viimeisen paikan yliopiston Outdoors programin järjestämältä Western Australia -reissulta, mutta joudun kyllä maksamaan itseni kipeäksi. Jos en olisi saanut tuota paikkaa, olisin joutunut homehtumaan esseiden parissa koko kevätloman, joka tietysti olisi ollut kovin ikävää. Kuka sanoo, että rahalla ei saa ostettua onnea? olen täysin eri mieltä. Rahalla saa ja lentokoneella pääsee.

Reissulla kierretään Länsi-Australian rannikkoa alkaen Perthistä, joka on 4,5 tunnin lentomatka päässä Melbournesta. Vähän sama kuin menisi Suomesta käymään Espanjassa. Kaikki täällä Australiassa on niin kaukana, etäisyydet on todella pitkiä. Reissulla on luvassa uimista ja snorklausta joka päivä ja öisin nukumme rannalla makuupusseissa. Telttoja ei kuulema tarvita, koska on niin lämminta, mutta ne pakataan mukaan siltä varalta, että sattuisi satamaan. Käymme muutamassa luonnonpuistossa tutustumassa ja vain muutamana päivänä on suihku ja vessa tarjolla. Muulloin käydään sitten puskapaskalla ja uidaan meressä.

Olin viikonloppuna käymässä läheisillä viinitiloilla, winery tourilla vaihtariainejärjestön kanssa. Melko lähelllä Melbournen keskustaa on viinilaakso, Yarra Valley, josta löytyy useita eri viinitiloja, jonne pääsee vierailemaan. Uskomattoman hienon näköistä! Ja mikä parasta, joka paikassa sai maistiaisia ja päivän päätteeksi bussissa laulettiinkin railakkaasti. Menin vielä illalla joihinkin hämäriin bileisiin, jotka pidettiin kolmen pojan kotona, joka oli ravintolan yläkerrassa oleva tila. Tyypit siis asuivat jossain ihmeen ravintolan varastotilassa ja sinne kuljettiinkin ravintolan kautta... No ei haitannut menoa.




Huonekaverini Corinna ei ole ilmoituksestaan huolimatta muuttanut vielä minnekään, tai ainakin hänen kamansa ovat vielä täällä. Pyysin Corinnaa päivittämään avaimensa, jotta hän pääsee tänne huoneeseeen sisään, mutta ilmeisesti hänen ylpeytensä ei kestä mennä alakerran respaan kuuntelemaan saarnaa siitä, että avaimia ei saa jaella ympäriinsä ja niinpä hän pääsee tänne huoneeseen ainoastaan jos minä olen täällä ja päästän hänet sisään. Viikonloppuna viuhdoin koko ajan jossain muualla, joten en kyllä edes tiedä, onko Corinna yrittänyt päästä sisään. Ei kyllä ole minun ongelmani muutenkaan.

Olemme järjestäneet vaihtariporukan kanssa illallisen joka keskiviikko. Eri ihmiset kokkaavat eri viikkoina ja tällä viikolla on minun ja tanskalaisen Main vuoro. Mai on kasvissyöjä, joten emme voi kokata lihapullia. Ajattelimme tehdä peruna-purjososekeittoa ja pannaria hillon ja kerman kera sekä jonkun salaatin alkuun. Paikalle tulee reippaasti yli kymmenen ihmistä, saa nähdä miten pärjätään.

Helkkarin hienoa

Sain jokin aika sitten selville, että maailman mukavin kämppikseni on jakanut huoneemme avaimia käyttöön sekä poikaystävälleen että kaverilleen. Tuossa edellisessä tekstissä jo mainitsinkin, että sanoin hänelle, etten pidä asiasta. Toissapäivänä menin sitten pyytämään, että huoneemme avainkoodaus uusitaan (meillä on avainkortit, samaan tyyliin kuin ruotsinlaivoilla) ja sanoin myös Corinnalle tästä. Arvasin, että hän ei tästä pidä ja yritinkin olla mahdollisimman ystävällinen ja selittää miksi minusta on epämiellyttävää, että vierailla ihmisillä on pääsy huoneeseeni. Corinna kuitenkin kieltäytyi kuuntelemasta ja käyttäytyi muutenkin kuin mikäkin paskanaama teini.

Välittömästi keskustelumme jälkeen hän soitti johonkin ja kyseli huoneen hintoja ja jo eilen hän oli pakannut kaikki tavaransa. Yritin hieman kysellä, että mitä hän meinaa ja vastaus oli, että hän muutaa omaan yksiöön. Käsitin, että paikka on tässä samassa talossa, mutta ilmeisesti ei, koska paikan johtaja ei tiedä asiasta mitään... Eikä varmaan Corinnan vanhemmatkaan.

En tiedä miten aion selviytyä kolmesta esseestäni täällä.Vituttaa jo valmiiksi ja mietinkin, pitäisikö luopua yhdestä kurssista. Kerran kun ei ole pakko opiskella niin paljoa. Ymph.

Semester break

Paikallinen syysloma, tai oikeastaan kevätvapaa lähestyy ja kaikilla on selkeät suunnitelmat siitä, mitä he aikovat tehdä silloin. Tai siis melkein kaikilla, minulla tietenkään ei ole mitään suunnitelmia. Toiset lähtevät kiertämään Australiaa ja toiset menevät Thaimaahan. Itse varmaan homehdun täällä ja syön suklaakakkua ja surffaan Iltalehden sivuilla. Kaikki maksaa todella paljon ja paikkojakaan ei oikein enää ole jäljellä... Helkkari sentään.

Olen todennut kämppäkaveri dorkaksi kaikista ystävällisyysyrityksistä huolimatta. Tyyppi syö ihan huoletta mun eväitä jääkaapista, koska on niin luuska, ettei jaksa poistua ulos kauppaan, eikä oikeastaan kouluunkaan. Ystävällisesti Corinna on myös huijannut asuntolan respasta tupla-avaimet itselleen ja antanut toisen poikaystävänsä käyttöön. Kyllä on kivaakun tämä jäbä tulee huoneeseemme ihan omin avaimin. Huomattuani tämän sanoin Corinnalle, että tämä ei sovi minulle. Corinna sanoi, että avain on hänen poikaystävällään hätätapauksia varten, koska Corinnalla on diabetes ja hän ei vältämättä saa ovea auki kohtauksen tullessa... Joopa joo. Selitys on niin paska. Että menen huomenna sanomaan paikan johtajalle, että avaimet pois.

Kesä yritti tulla tänne vain viikoksi ja nyt on taas viileähköä. Oikeastaan se on ihan hyvä, sillä aurinko täällä on todella voimakas ja viileämmällä säällä sen kestää paremmin. Auringon voimakkuudesta jotain kertoo se, että kaikki paikalliset käyttävät suojakertoimen 30 aurinkorasvaa. Mun pitää varmaan varautua kesäaikaan kunnon hatulla ja muutamilla aurinkolaseilla.

Haluan tänne kiertelyseuraa marraskuussa. Kuka haluaa tulla?