sunnuntai 9. syyskuuta 2007

Silmätulehdus

Olen onnistunut hankkimaan itselleni silmätulehduksen, mikä on ikävää, koska en voi käyttää piilareita, enkä näe silmälaseilla kunnolla. Menen pian käymään lääkärillä ja hankin jotain lääkettä. Toivon, että silmätulehdus paranee pian, sillä lähden tällä viikolla Länsi-Australiaan seikkailemaan kahdeksi viikoksi, jee! Sain viimeisen paikan yliopiston Outdoors programin järjestämältä Western Australia -reissulta, mutta joudun kyllä maksamaan itseni kipeäksi. Jos en olisi saanut tuota paikkaa, olisin joutunut homehtumaan esseiden parissa koko kevätloman, joka tietysti olisi ollut kovin ikävää. Kuka sanoo, että rahalla ei saa ostettua onnea? olen täysin eri mieltä. Rahalla saa ja lentokoneella pääsee.

Reissulla kierretään Länsi-Australian rannikkoa alkaen Perthistä, joka on 4,5 tunnin lentomatka päässä Melbournesta. Vähän sama kuin menisi Suomesta käymään Espanjassa. Kaikki täällä Australiassa on niin kaukana, etäisyydet on todella pitkiä. Reissulla on luvassa uimista ja snorklausta joka päivä ja öisin nukumme rannalla makuupusseissa. Telttoja ei kuulema tarvita, koska on niin lämminta, mutta ne pakataan mukaan siltä varalta, että sattuisi satamaan. Käymme muutamassa luonnonpuistossa tutustumassa ja vain muutamana päivänä on suihku ja vessa tarjolla. Muulloin käydään sitten puskapaskalla ja uidaan meressä.

Olin viikonloppuna käymässä läheisillä viinitiloilla, winery tourilla vaihtariainejärjestön kanssa. Melko lähelllä Melbournen keskustaa on viinilaakso, Yarra Valley, josta löytyy useita eri viinitiloja, jonne pääsee vierailemaan. Uskomattoman hienon näköistä! Ja mikä parasta, joka paikassa sai maistiaisia ja päivän päätteeksi bussissa laulettiinkin railakkaasti. Menin vielä illalla joihinkin hämäriin bileisiin, jotka pidettiin kolmen pojan kotona, joka oli ravintolan yläkerrassa oleva tila. Tyypit siis asuivat jossain ihmeen ravintolan varastotilassa ja sinne kuljettiinkin ravintolan kautta... No ei haitannut menoa.




Huonekaverini Corinna ei ole ilmoituksestaan huolimatta muuttanut vielä minnekään, tai ainakin hänen kamansa ovat vielä täällä. Pyysin Corinnaa päivittämään avaimensa, jotta hän pääsee tänne huoneeseeen sisään, mutta ilmeisesti hänen ylpeytensä ei kestä mennä alakerran respaan kuuntelemaan saarnaa siitä, että avaimia ei saa jaella ympäriinsä ja niinpä hän pääsee tänne huoneeseen ainoastaan jos minä olen täällä ja päästän hänet sisään. Viikonloppuna viuhdoin koko ajan jossain muualla, joten en kyllä edes tiedä, onko Corinna yrittänyt päästä sisään. Ei kyllä ole minun ongelmani muutenkaan.

Olemme järjestäneet vaihtariporukan kanssa illallisen joka keskiviikko. Eri ihmiset kokkaavat eri viikkoina ja tällä viikolla on minun ja tanskalaisen Main vuoro. Mai on kasvissyöjä, joten emme voi kokata lihapullia. Ajattelimme tehdä peruna-purjososekeittoa ja pannaria hillon ja kerman kera sekä jonkun salaatin alkuun. Paikalle tulee reippaasti yli kymmenen ihmistä, saa nähdä miten pärjätään.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Outdoor-reissu kuulostaa huipulta! Oltiin just viikko Lapissa ja mieli on edelleen levollinen ja ruumis täynnä raitista ilmaa. Kai olet pyytänyt vieraitasi tuomaan sulle ja Maille emännän pullon? Paljon terkkuja Suomen kuulaasta syksystä ja iso hali.
-Iida

H kirjoitti...

Veikkaan, että noi ei olis EP:n jälkeen enää mun kavereita. Niiden mielestä silloin olisi vitsit vähissä =) Yritin kuitenkin ehdottaa, että Suomi-dinnerillä syötäisiin Vodka-jellyä, mutta ei kuulema kelpaa...

Asta kirjoitti...

Rillipään elämä on muita huomattavasti hankalampaa.
Flunssa pakotti mutkin luopumaan pariksi päiväksi piilareista ja nyt sen lisäksi että tunnen itseni muita huonommaksi kun vammaisuuteni on kaikille näkyvissä pullonpohjamuodossa heti naamallani, on tänään myrskynnyt ja satanut vettä niin että niillä prilleillä mitään näekään. Onneksi ei ole vielä niin kylmä että ne vetäis heti sisätiloissa hillittömään huuruun..

Se on hassua miten muilla lasit menee niin luonnollisesti mutta mulla on olo kuin kaikki tuijottais ja naurais sokealle. kummallista.