Yritän kirjoittaa täällä 5000 sanan esseetä naisiin kohdistuvasta ihmiskaupasta ja siihen liittyvästä prostituutiosta. Tarkoituksena on verrata Suomea ja Australiaa keskenään. Tarkemmin sanottuna Victorian osavaltiota, koska osavaltioilla on omat lakinsa, vaikka ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntö onkin sitten kaikkia koskeva liittovaltion laki. Ei niin yllättäen olen todennut, että 5000 sanaa on ihan hitosti. Tähän mennessä mulla on noin 1000 sanaa ja mun mielestä siinä on jo paljon asiaa. En tiedämillä ihmeellä raavin kokoon loput 4000 sanaa. Pitää varmaan ruveta copy-pasteamaan jotain YK:n ihmisoikeusjuttuja sinne.
Eilen yrittäessäni kirjoittaa jotain Australian prostituutiosta surffailin monilla eri sivustoilla. Bordellin pitäminen on Victoriassa ihan laillista ja bordellit mainostavatkin itseään netissä kuin autokaupat ikään. Tämä paikka on ihan lähiympäristössä. http://www.dailyplanet.com.au/
Välillä mietin kirjastossa, että ihmetteleeköhän joku miksi surffailen bordellien sivustoilla. Tein tutkimusta. Kiinnostaisi käydä myös haastattelemassa prostituioituja, vaikka jotain Ruotsista tullutta parikymppistä tyttöä ja kysyä miksi se haluaa huorata Melbournessa. Varmaan rahan takia.
Melbourne lämpenee taas pariksi päiväksi. Huomiseksi on luvattu +34c. Ajattelin ottaa kaiken ilon päivästä irti rustaamalla kirjaston kellarikerroksessa esseetäni. Ehkä käyn lounaalla ulkona.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Moi Heidi!
Huuuhhuuhhuh, onpa lämpötilat! Miten sun silmät voi? 5000 sanaa on paljon, mielenkiintoisestakin aiheesta, joten tsemppiä siihen!
Helsingissä oli tänään jossain mittarissa +6. Aamulla huristeltiin ratikalla Kaisaniemeen kampaamoon, jossa kämppis siisti mun hiuksia. Syötiin kampaamossa aamupalaa (kämppis ruiskarjalanpiirakoita, mä cashew-pähkinöitä) kahvin kera, sitten suuntasin Metsätalolle kertaamaan ranskan juttuja. Kello läheni 10.15:a, mutta Metsätalon makeissa nojatuoleissa istui lisäkseni vain jotain "fabuja", siis niillä oli oikeasti joku "fabutapaaminen" ja ne söi sämpylöitä. Mulle alkoi valjeta yliopiston periodijärjestelmä ja lähdinkin vahtimestarin kautta Kodin Anttilaan ostamaan kämppikselle uutta kattilaa. Asunnossa leijuu vieläkin savun haju, kun eilen olin syventynyt vähän turhan antaumuksella mun seminaarityöhön.
Kaikkea hyvää sulle sinne ja halauksia ja poskipusuja, nyt kun sä niihin alat jo tottua! Täytyy sanoa, että mulle poskipusut olisi tuttujen kanssa luontevin tervehtimistapa, mutta harvoinpa tulee joitain kavereita pusuteltua, koska sillä herättää joissain ihmisissä hämmennystä. Meillä perheessä ja toisen puolen sukulaisten kanssa sitä harrastetaan, ja vähintäänkin halataan, joten kai se sitten on vain tottumiskysymys. Mäkin inhoon tupakanhajua, polttaispa ne sun kämppikset mielummin sikaria. Huomenna kärikseen kerään pisteitä,
Veera
Lähetä kommentti