Ennen WA:an lähtöäni muutin uuteen kämppään. Tuli oli niin sanotusti perseen alla ja piti tehdä hätiköityjä päätöksiä. Päätin muuttaa tänne lähes ydinkeskustaan yhteen ihan ok kämppään. Tullessani katsomaan asuntoa ensimmäistä kertaa, asunnon omistaja, puoli vuotta sitten oikiksesta valmistunut Tony, oli ilmeisesti juuri siivonnut täällä ja oli muutenkin ihan ok. Alakerrassa, yksiöön verrattavissa olevassa tilassa asui tai asuu vieläkin saksalainen pariskunta. En silloin huomannut mitään röökinhajua (ihme), mutta nyt myöhemmin minulle on paljastunut, että Tony on ketjupolttaja ja polttaa sisällä. Myös alakerrassa asuva saksalanen heebo polttelee täällä. Tämän koko porukan lisäksi täällä asuu vielä jenkkipoika, joka myös totta kai tupakoi... Ja minä kun niin tykkään tupakan hajusta =)
Muuttaessani tänne, jouduin heti maksamaan vuokran Tonylle. Yritin ehdottaa tilisiirtoa, mutta Tony halusi käteistä. Kävi ilmi, että hän oli aivan auki ja välittömästi annettuani rahaa hänelle, hän suuntasi kauppaan ostamaan tupakkaa ja halpaa viiniä ja veti kännit ja rupesi polttamaan ketjussa. Tony oli ollut puoli vuotta sitten Thaimaassa juhlimassa valmistumistaan ja kaatunut siellä moottoripyörällä ja viettänyt sen jälkeen "saikkua" isin rahoilla ja nyt oli ilmeisesti rahahanat menneet kiinni. En tiedä mitä niiden kahden viikon aikana, jotka vietin WA:ssa tapahtui, mutta kaikeksi onneksi Tony on nyt löytänyt töitä, eikä dokaa ihan joka yö. Tupakointi ei ole vähentynyt. Pitää varmaan itsekin ruveta röökaamaan ja ottaa ilo irti sisällä tupakoimisesta.
Leivoin eilen pullaa. Oli kova tarve puuhata jotain "koti-juttuja". Kutsuin ystäväni Janneken pullalle ja hän lupautuikin tulemaan kahdeksan aikaan, mutta sanoi, että tarvitsee sitten myös illallisen, koska ei ehdi syödä sitä muualla. (toisilla on tarve saada kunnon illallinen joka ilta) Jouduin sitten kokkaamaan myös illallisen, eikä Janneke sen jälkeen tietenkään mitään pullaa jaksanut syödä. Nyt mulla on sitten iso kasa korvapuusteja odottamassa syöjiä.
Juoksuhaudantie-kirjassa on muuten hauska tarina tupakan polttamisesta (löytyy myös DVD:n extroista). Kannattaa lukea.
keskiviikko 10. lokakuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
fazer on lanseeranu uuden suklaan, lontoonraesuklaan! aivan sairaan hyvää. Tätä saa vain semmosissa isoissa levyissä ja mä saan sitoo käteni seläntaakse etten syö kaikkea kerralla. ja mä en oo ees mikään megaluokan suklaansyöjä... tuskasta.
voi kuvitella miten sä nautit siellä savussa. melko hyvä tuuri käyny... poltti ne kyllä siellä espanjassakin, helpommalla pääs kun poltti itsekin.
musta tuntuu että suomessa kukaan täysjärkinen ei polta sisällä, (nykyään ees baareissa) mutta ulkomailla se on täysin tavallista! kulttuurierojenhan takia sitä reissuun lähdetään.. eikö vaan :)
Lontoonraesuklaata on ollut ainakin jo 2 kuukautta!! Älä kysy miksi tiedän asiasta, mutta elokuussa harkitsin jo vakaasti pyytäväni jonkun lähettämään sitä testaukseen tänne. =)
Aina kun minä olen paikalla täällä talossa, tyypit polttavat ranskalaisella parvekkeella ainakin osan ajasta. Olen aika ok hajun kanssa.
Moi!
Hienoa, että Länis-Australia teki vaikutuksen. Pohjoisessa kai voi nähdä krokotiilejäkin, sekä niitä isoja vaarallisia ("Saltie") että pienempiä ("Freshie"). Tai näin ainakin luotettava Crocodile Dundee-leffa kertoo. Pidä varasi:-)
P.S: Saitko sen sitsikoonnoksen, jonka lähetin? Sori kun en ehtinyt laatimaan ääntämisohjeita, mutta juokaa sen verran ettei se haittaa.
Kiitos Antti lauluista. Sain ne. Juhlat ovat parin viikon päästä. Sulla on siis hyvin aikaa laitta lisää lauluja ja ääntämisohjeita ;)
En nähnyt yhtään krokoa, mutta aika ison liskon kuitenkin.
Lähetä kommentti